keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Milon lonkan tilanne

Iinun penikkatautirokotuksen mentyä umpeen oli taas aika ajella eläinlääkäriin.
Samalla oli sopiva hetki tarkastella Milon lonkan tilannetta. Tosiaan kuten aiemmin olen
maininnut, täällä Hämeenlinnassa ei ole frettituntemusta omaavia eläinlääkäreitä, joten meidän
on aina ajettava reilu tunnin matka. Milon lonkkavika diagnosoitiin Eläinlääkäriasema Arkissa Espoossa, joten sama eläinlääkäri valikoitui jälleen. Kyselin aikaa myös hieman lähempänä olevasta Oiva eläinklinikasta, mutta heillä ei ollut vapaita aikoja tälle viikolle.

Arkissa on ollut joka kerralla loistavaa palvelua, kiireetön ilmapiiri ja itselle jää aina tunne, että siellä tosiaan välitetään. Eläinlääkäri oli eri kuin viime kerralla, mutta erittäin mukava ja ammattitaitoinen. Eläinlääkäriä avustanut hoitaja muisti meidät Milon pentuajoilta asti, ja ihasteli Milon kasvaneen niin hienoksi pojaksi.

Milon diagnoosi tehtiin maaliskuussa, ja kunnolla se on oireillut sen jälkeen vain kerran. Tuolloinkin ontuminen ja siitä johtuva kaatuilu meni onneksi ohi päivässä kipulääkityksellä. Milolla on ollut varalla tulehduskipulääke Loxicom lonkan oireilua varten. Edellinen purkki meni vanhaksi (säilyy avattuna 6kk) ja napattiin samalla uusi purkki mukaan eläinlääkäristä. Edellinen ohjeistus oli, että jos oireita ilmenee, annetaan lääkettä kuurina 1x päivässä 3-5 päivän ajan. Tämänkertainen eläinlääkäri antoi uuden ohjeistuksen, saa surutta antaa ainakin 5-7 päivää tai ylikin. (Kuuria tulisi jatkaa oireiden poistumisen jälkeenkin muutaman päivän)

Lääkäri tunnusteli perusjuttujen lisäksi tarkemmin lonkkia ja lihaksistoa, sekä seurasi Milon kävelyä. Lihakset ovat kuulemma suhteellisen hyvässä terässä, hieman saa vielä treenata. Tärkeintä on lihasten vahvistaminen. Uskon meidän kaksikerroksisen kodin olevan hyvä juttu, portaissa juoksu on hyvää lihaksia vahvistavaa liikuntaa. Ollaan nyt koitettu myös ulkona käydä entistä useammin..
Lihaskireyttä ei erityisemmin tuntunut ja Milo ei juurikaan aristellut lonkkien "pyörittelyä" vai miksi sitä kutsutaankaan. Isompia kipuja ei siis pitäisi olla.

Hankalaksihan tämän tekee se, kun ei voi tietää milloin Milon lonkka kipeytyy. Kävelyä voi koittaa seurata, mutta kun tuo frettien meno on niin "vaappuvaa" muutenkin, on sitä vaikea erottaa. Sitten kun fretti kunnolla selkeästi ontuu jalkaa, on se jo tosiaan kipeä. Onneksi toistaiseksi näyttää melko hyvältä, eikä Milo tunnu vaivasta kärsivän. Uusi röntgenkuva otetaan vuoden kuluttua diagnoosista. Toivotaan, ettei nivelrikkoa olisi syntynyt. Eläinlääkäri mainitsi leikkausmahdollisuudesta, mikäli Milolle koituu tulevaisuudessa vaivasta paljon turhaa kipua/haittaa. Se on kuitenkin viimeinen vaihtoehto, ja toistaiseksi pärjätään näin.

Eläinlääkäri sai mieleni suhteellisen rauhalliseksi asian suhteen olemalla itse toiveikas siitä, että Milo pärjää lonkan kanssa elämänsä loppuun. :) Leikkauksestakin mainitsi, että tietää yhden fretin jolle se on tehty, ja fretti pärjää silti mainiosti.

Koko käynnin hinnaksi tuli 95,15 €, mikä ei mielestäni ole paljon. (Sisältäen Iinun rokotuksen ja perustarkastuksen, sekä Milon lääkkeen ja tarkastuksen)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti